perjantai 9. tammikuuta 2009

Ehkä kaikella on tarkoituksensa..

Ei ole taas tullut käytyä täällä pitkään aikaan. Tosin ihan vapaasta tahdosta se ei ole ollut kiinni..Viime keväisen kuumeilun jälkeinen sormien kipuilu äityi nyt sitten reumaksi. Tai oikeastaan Sjögrenin syndroomaa epäillään ja kahden kokeen tulokset kolmesta puoltaa tätä diagnoosia. Vielä on silmälääkäri käymättä, mutta oireet on kyllä silmissäkin SS:n sopivat. Tässä on viikon verran ollut todella vaikeita päiviä niin fyysisesti kuin henkisestikin. Sormet ja jalat ovat turvoksissa ja niin kipeät, että välillä ei meinaa pystyä liikkumaan. Yöllä ei saa nukutuksi kunnolla, kun mikään asento ei ole hyvä ja aamulla on paikat niin jäykkänä että hyvä kun saa itselle vaatteet päälle. Sitten pitäisi saada kolme alle kouluikäistä syötettyä ja puettua niin, et esikoinen kerkeää ajoissa eskariin.. Mieheni on reissuhommissa, joten apuakaan ei ole tarjolla. Välillä tuleekin kauheita itkukohtauksia, kun olen niin väsynyt tähän kipuun. Jo nyt. Mitenkähän on asian laita 15-20 vuoden päästä..

Lopullista diagnoosia en ole vielä saanut ja siihen meneekin varmaan vielä tovi. Sitten luultavasti saan kunnon lääkkeet ja elämä voi jatkua..Ainakin toivon niin. Alanvaihto on todennäköisesti edessä ja olenkin yrittänyt miettiä tilanteeseeni sopivaa työtä. Ainoa mulle passaava työ on ilmeisesti viihdepuhelimen ylläpitäjä.. ;) "Seksipuhelin Marjatta.." :)..

Äidin kanssa juteltiin, että ehkä kaikella on tarkoituksensa. Onneksi tein lapset nuorena, alle 3-kymppisenä ja olen muutenkin elänyt mielestäni hyvän elämän näin aikuisiässä (lapsuudestani voisin poistaa lukuisia päiviä, mutta ehkä olen niiden takia parempi vanhempi kuin isäni oli). Vaikka rahaa ei ole meillä koskaan ollut mitenkään ylenpalttisesti, niin rakkautta on meidän perheessä riittänyt ja sehän on se tärkein asia.

Jopa se vessaremontin viivästyminen on ollut näin jälkikäteen hyvä asia. Nyt pystyn suunnittelemaan kaikki todellisten tarpeiden mukaan. Nyt saa mm. "mutterihanat" jättää suosiolla pois laskuista ja on paljon muutakin mitä ei olisi terveenä ajatellut.

Ja miten sattuikaan, että tilasimme juuri täksi talveksi auran tekemään lumityöt pihaltamme. Olemme asuneet tässä talossa kohta 5 vuotta ja aina olen kolannut lumet 50m pituiselta pihatieltämme. Nyt olisin ihan ku5355@ niiden kanssa.

Tulipa ratkaisu siihenkin, kun mulle oli tiedossa 3-vuorotyö ja olen miettinyt illat pitkät, että miten saan lastenhoidon järjestettyä varsinkin yövuoroille, kun kuntamme ei tarjoa ollenkaan yöhoitoa. Iltahoitokin olisi eri paikassa ja esikko joutuisi kävelemään eskarista yksin sinne. Ja enhän näkisi lapsia melkein ollenkaan. Nuorin on vasta 1-v ja olisi varmasti vaikea paikka myös hänelle olla yötä vieraassa ympäristössä. Nyt ei tarvitse sitäkään enää murehtia..*Huoks*

Tosiaankin, ehkä kaikella on tarkoituksensa..

4 kommenttia:

Noora kirjoitti...

Voi sua.. *halaus*
Oikein hyviä vointeja sulle ja paljon kivuttomia päiviä!! Toivottavasti saat lääkkeet pian..
Ja muistathan että apua voit kysyä täältäkin suunnalta..

Koita jaksaa siellä!

Noora kirjoitti...

Blogissani on jotain sulle kuuluvaa!! :)

Anonyymi kirjoitti...

Voi että! =(

Ikävä kuulla tuommoisesta sairaudesta..ei varm. ole helppoa.

VOIMIA JA TSEMPPIÄ !!!

t.maisuli

Noora kirjoitti...

taas löytyy blogistani jotain sulle!! Alkaa tällä kertaa H:lla!! ;)